Aiemmissa pienryhmämme blogipostauksissa olemme käsitelleet normatiivista opettajan mallia, kodin ja koulun välistä yhteistyötä sekä opettajien välistä yhteistyötä. Kaikille näille aiheille on yhteistä se, että niihin vaikuttaa olennaisesti koulun rehtorin johtamistapa. Tässä postauksessa pohdimme, miten rehtorin johtaminen ja sen eri painotukset voivat vaikuttaa opettajan työssä jaksamiseen.
Haastattelimme muutaman peruskoulun ja lukion rehtoria. Haastatteluista ja kirjallisesta lähdemateriaalista (Kyllönen, 2011) nousi esille erilaisia painotuksia johtamisessa: 1) talous- ja hallinnollinen johtaminen eli miten rehtori johtaa koulun taloudellisia resursseja 2) verkostojen johtaminen ja jaettu johtajuus eli monipuolisen vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä yhteistyömahdollisuuksien etsiminen sekä 3) pedagoginen johtaminen eli pedagogisen osaamisen lisääminen ja opettajien tukeminen opetuksellisten muutosprosessien läpi.
Jokaisen rehtorin työhön kuuluu koulun taloudellisten asioiden johtaminen. Kuitenkin jos rehtorin johtaminen painottuu liikaa vain taloudelliseen johtamiseen, se ei välttämättä tue opettajien työskentelyä tai edistä heidän hyvinvointiaan. Kukaan haastatelluista rehtoreista ei pitänyt taloudellisen johtamisen painottamista tärkeimpänä. Sen sijaan verkostojen johtaminen ja pedagoginen johtaminen korostuivat haastatteluissa.
Kun tarkastellaan opettajan jaksamista, voidaan ajatella, että verkostojen johtamisen sekä jaetun johtajuuden painottaminen vähentäisivät opettajan työtaakkaa. Tätä voisi tapahtua esimerkiksi suunnittelutyön ja vastuun jakamisen kautta yhteistyössä työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Lisäksi painottaessa verkostojen johtamista voi tapahtua ammatillista kehittymistä yhteistyön kautta.
Riippuu rehtorin johtamistavasta, mitä pedagogisessa johtamisessa painotetaan. Se saattaa sisältää pedagogisen osaamisen kehittämistä myös yhteistyön kautta. Kuitenkin jos pedagoginen kehittäminen tapahtuu erilaisten lisäkoulutusten kautta, se voi kuormittaa opettajaa. Parhaimmillaan pedagoginen johtaminen voi helpottaa opettajan sopeutumista opetuksellisiin muutoksiin, kuten digitalisaation hyödyntäminen opetuksessa. Sen riskinä voi kuitenkin olla, että rehtorin vaatimukset rajaavat opettajan työtä, ja näihin vaatimuksiin sopeutuminen voi aiheuttaa opettajalle ylimääräistä kuormitusta.
Kyllösen (2011) mukaan tulevaisuuden johtamisen tulisi nähdä koulu oppivana organisaationa, jossa yhteisöön luodaan kritiikille ja dialogille avoin toimintakulttuuri. Rehtorin johtamisen eri osa-alueet toteutuvat oppivan organisaation sisällä yhteistyön ja jaetun johtajuuden kautta.
Lähteet:
Kyllönen, M. (2011). Tulevaisuuden koulu ja johtaminen. Skenaariot 2020-luvulla. Tampere: Tampereen Yliopistopaino Oy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti