Useissa tutkimuksissa on tutkittu opettajien äänenkäyttöön liittyviä oireita. Yhdessä tutkimuksista (Roy, Merrill, Thibeault, Parsa, Gray & Smith 2004, viitattu lähteessä Simberg, 2004, s. 2-3) jopa 58 prosenttia tutkimukseen osallistuneista opettajista koki ääneen liittyviä oireita elämänsä aikana. Toisessa tutkimuksessa (Sala, Laine, Simberg, Pentti & Suonpää, 2001, viitattu lähteessä Simberg, 2004, s. 2-3) osallistujista 54 prosenttia koki jonkin oireen viikoittain tai useammin, ja 37 prosenttia koki kahta tai useampaa oiretta viikoittain. Useimmiten mainitut oireet olivat äänen väsyminen ja karheus, kivun tai epämukavuuden tunne kurkussa sekä äänen heikkous (Simberg, 2004, s. 2).
Puheammattien, kuten myös luonnollisesti opettajan työn, pahin äänellinen uhka on äänen ylikuormittuminen. Ylikuormittumista aiheuttavat:
- jatkuvasta äänenkäytöstä johtuva äänihuulten toistuva liike
- äänen korottaminen melun vuoksi
- puutteellinen akustiikka työtiloissa
- suuret puhe-etäisyydet
- huono ilmanlaatu
- huono työergonomia
- stressi
- kurkunpään infektioiden riittämätön hoito
Lisäksi ääneen vaikuttavia ja sitä rasittavia tekijöitä voivat olla sukupuoli, yleinen terveydentila, omat elämäntavat, äänenkäyttötaidot ja persoonallisuus. (Vilkman 2004, viitattu lähteessä Ilomäki, 2008, s. 25.)
Äänenkäyttöön liittyviä ongelmia voi vähentään kuitenkin monella tapaa. Yksi tärkeimmistä tekijöistä on tietoisuus ääneen vaikuttavista tekijöistä, sillä se luo edellytykset äänen huollolle ja oikeanlaiselle käytölle (Ilomäki, 2008, s. 28). Ääniergonomian avulla voidaan mahdollisuuksia hyvään äänentuottoon ja puhumiseen ja sen avulla voidaan ehkäistä äänihäiriöiden syntyä. Yksilö voi vaikuttaa ääniergonomiaan huolehtimalla oman äänielimistönsä terveydestä sekä hyvästä toimintakunnosta. Äänielimistön terveydestä huolehtiminen sisältää sairauksien ehkäisyn sekä sairauksien tehokkaan hoidon. (Sala, Sihvo, Laine, 2003, s. 8.) On tärkeää huolehtia ajoissa äänenkäyttöön vaikuttavien sairauksien hoidosta, sillä monet sairaudet lisäävät äänihäiriöiden riskiä. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi erilaiset ylä- ja alahengitystietulehdukset. On myös syytä hakeutua erikoislääkärille, jos esiintyy toistuvasti tai pitkään ääni- tai kurkkuoireita. (Sala ym., 2003, s. 31.) Ääniergonomiatoimenpiteitä on syytä kohdistaa myös ympäristöön: hyvä työsketelyasento ja ilmanlaatu ovat avainasemassa. (Sala ym. 2003, s. 9.) Lisäksi äänenkäyttöä voi parantaa voimistamalla ääntä oikein, joko itsenäisesti tai hakeutumalla äänikoulutukseen (Sala ym., 2003, s. 30).
Äänikoulutus onkin yksi ratkaisu ongelmiin, minkä avulla äänen voimavaroja, kuten kestävyys, kantavuus ja äänenlaatu, voidaan lisätä ja tulla tietoisiksi niistä (Ilomäki, 2008, s.37). Äänikoulutus antaa välineitä vaikuttaa oman äänen ylläpitoon ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön sekä ehkäisemään ääntä kuormittavia tekijöitä. Tärkeintä onkin tiedostaa ja välttää ääntä kuormittavia tekijöitä sekä huolehtia oman äänielimistönsä toimintavalmiudesta äänenavauksien ja rentoutumisharjoitusten avulla. Yhtä tärkeässä osassa äänenavauksen kanssa on myös lihaksiston palauttaminen vaativan puhesuorituksen jälkeen, sillä sen avulla ehkäistään rasitusoireiden ja muutosten ilmaantumista. (Sala ym., 2003, s. 8, 45.)
Tämä herättääkin pohtimaan, miksi äänenkäytön koulutusta ei juurikaan tarjota opettajankoulutuksessa. Esimerkiksi Helsingin yliopiston opettajankoulutus tarjoaa vain yhden oppitunnin äänenkäytöstä (90 min) sisällytettynä musiikin didaktiikan kurssiin. Tämä on mielestämme riittämätöntä, sillä kuten tilastot osoittavat, ovat äänenkäytön ongelmat yleisiä opettajien keskuudessa. Myönteisesti vaikuttavia tekijöitä näihin äänenkäytön ongelmiin on juuri äänenkäytön koulutus ja opittujen taitojen avulla äänen huolto ja ylläpito. Tämä on myös huolestuttavaa, sillä ääni on yksi tärkeimmistä työkaluista opettajan ammatissa. Se myös osaltaan vaikuttaa opettajan jaksamiseen. Kun äänenkäytön huolto ja ylläpito on hallinnassa, opettaja myös todennäköisesti jaksaa työssään paremmin. Opettajille voisi myös tarjota täydennyskoulutusta äänenkäyttöön liittyen.
Lopuksi haluaisimme vielä esitellä muutamia konkreettisia äänenavaukseen ja -huoltoon liittyviä linkkejä ja vinkkejä.
Äänen avaus
- Suun lihasten ja kielten verryttely: linkki
- Hyminäharjoitus: linkki
- Pureskelu-hyminä: linkki
- Vokaaliharjoitus: linkki
- B-harjoitus: linkki
Äänen rentoutus ja palauttaminen:
- Äänenhuollon apuvälineet: linkki
Muuta materiaalia:
Salan, Sihvon ja Laineen kirjoittamassa kirjassa “Ääniergonomia. Toimiva ääni työvälineenä” löytyy paljon lisätietoa ja vinkkejä aiheeseen. Kirjasta löytyy esimerkiksi konkreettiset ääniergonomisia vinkkejä erilaisiin tilanteisiin. Kannattaa tutustua kyseiseen teokseen! Lisäksi kannattaa tutustua äänenkäyttöä ja puhetekniikkaa käsittelevään blogiin täältä. Jos olet kiinnostunut äänenkäytön koulutuksista, niitä kannattaa katsoa esimerkiksi tästä osoitteesta.
Lähteet
Ilomäki, I. (2008). Opettajien ääneen liittyvä työhyvinvointi ja äänikoulutuksen vaikutukset. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy - Juvenes Print. Viitattu 29.3.2017. Saatavissa: https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66411/978-951-44-7553-5.pdf?sequence=1
Roy, N., Merrill, R.M., Thibeault, S., Parsa, R.A., Gray, S.D., & Smith, E.M. (2004). Prevalence of voice disorders in teachers and the general population. Journal of Speech, Language, and Hearing Research, 47, 281-293.
Sala, E., Laine, A., Simberg, S., Pentti, J., & Suonpää, J. (2001). The prevalence of voice disorders among day care center teachers compared with nurses: A questionnaire and clinical study. Journal of Voice, 15, 413–423.
Sala, E., Sihvo, M. & Laine, A. (2003). Ääniergonomia. Toimiva ääni työvälineenä. (2. korjattu painos). Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy -Juvenes Print.
Simberg, S. (2004). Prevalence of vocal symptoms and voice disorders among teacher students and teachers and a model of early intervention. Helsinki: Hakapaino Oy. Viitattu 29.3. 2017. Saatavissa: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/19739/prevalen.pdf?sequence=2
Vilkman, E. (2004). Occupational safety and health aspects of voice and speech professions. Folia Phoniatr Logop.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti