Opettaja työskentelee työ- tai virkasuhteessa suorittaen yhteiskunnallista tehtävää ja käyttäen yhteiskunnan hänelle antamaa valtaa (OAJ Uuden Opettajan Opas). Pystyäkseen täyttämään työlleen asetetut tavoitteet opettajan on oltava tietoinen niistä oikeuksista ja velvollisuuksista, jotka hänen työtään viimekädessä raamittavat. Voidaankin sanoa, että jaksamisen käsitteellä on opettajan työssä syvät juridiset juuret. Kansallisessa ja kansainvälisessä lainsäädännössä määritellään ne seikat, joiden ympärille opettaja työnsä rakentaa. Toisaalta se antaa myös turvaa opettajalle; kansalaisena ja ihmisenä myös hänen oikeutensa tulee olla turvattuina niin työssä kuin sen ulkopuolellakin.
Aiomme tulevissa postauksissamme tarkastella analyyttisesti erilaisten juridisten asiakirjojen vaikutusta opettajan työhön ja erityisesti jaksamiseen. Keskeisimpiä kansallisia juridisia asiakirjoja opettajan työn kannalta ovat perusopetuslaki, jossa säädetään mm. oppilaan oikeudesta turvalliseen oppimisympäristöön (Perusopetuslaki 29§, oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön), sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Merkittävin opettajan työn opetussisältöjä ja menetelmiä määrittävä asiakirja on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, jonka velvoittavuus on säädetty perusopetuslaissa (Perusopetuslaki 3§, opetuksen järjestämisen perusteet). Tämä tarkoittaa sitä, että opettaja on työssään velvoitettu noudattamaan sen sisältöjä virkavirheen uhalla. Opettajan vallankäytöstä ja sen oikeudenmukaisuuden tekijöistä on puolestaan säädetty hallintolaissa, joka pitää sisällään mm. hyvän hallinnon perusteet sekä esimerkiksi syrjimiskiellon (Hallintolaki, Luku 2 Hyvän hallinnon perusteet).
Kansallisesta lainsäädännöstä perustuslaki sekä rikoslaki vaikuttavat luonnollisesti työskentelyyn myös koulussa. Niissä on säädetty keskeisimmät oikeudet ja velvollisuudet demokraattisessa yhteiskunnassa elämiseen sekä kyseisten oikeuksien rikkomisesta aiheutuvat rangaistukset. Kansainvälisestä lainsäädännöstä yhteiskunnassamme vaikuttavat keskeisimmin Euroopan ihmisoikeussopimus sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimus. Allekirjoittamalla kyseiset sopimukset Suomi on sitoutunut niiden sisältämien periaatteiden noudattamiseen kaikessa hallinnollisessa sekä yhteiskunnallisessa toiminnassaan.
Lainsäädännöllä on siis merkittävä rooli opettajan työn raamittajana. Sillä, millaisia oikeuksia ja velvollisuuksia opettajalle on lainsäädännössä määritelty, on merkitystä opettajan jaksamiseen työelämässä. Tähän aiomme paneutua tulevissa postauksissamme yksityiskohtaisemmin.
Lähteet:
Euroopan ihmisoikeussopimus. Viitattu 2.3.2017. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1999/19990063
OAJ Uuden Opettajan Opas 2015. Viitattu 13.3.2017. Saatavissa: https://www.sool.fi/site/assets/files/1453/uuden_opettajan_opas-2015.pdf
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Viitattu 2.3.2017. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Viitattu 2.3.2017. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2013/20131287
Perusopetuslaki. (21.8.1998/628) Viitattu 2.3.2017. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Suomen Unicef, YK:n lapsen oikeuksien sopimus, 1989., 1989. Viitattu 2.3.2017. Saatavissa: https://unicef.studio.crasman.fi/pub/public/pdf/LOS_A5fi.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti