Lakeihin keskittyviä postauksia kirjoitteleva pienryhmämme piti oppitunnin koko ryhmälle liittyen opettajan mahdollisuuksiin puuttua oppilaan häiriökäyttäytymiseen. Käsittelimme tunnilla opettajan työtä koskevia lakeja erilaisten esimerkkitapausten kautta. Tapaukset käsittelivät tilanteita, joissa opettaja oli käyttänyt voimakeinoja, jättänyt oppilaan valvomatta tai takavarikoinut oppilaan omaisuutta. Osa tapauksista oli päätynyt tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tarkastelimme tapauksia kasvatuksen ja opetuksen näkökulmasta ja pohdimme erityisesti tukevatko vai rajoittavatko säädökset opettajan työtä kasvattajana. Tunnilla kävimme paljon keskustelua esimerkkitapauksista ja opettajan oikeuksista. Lopuksi opiskelijat saivat kirjoittaa nimettömiä kommentteja keskustelusta heränneistä tuntemuksista ja ajatuksista. Nostamme tässä postauksessa keskusteluiden ja kommenttien pohjalta nousseita keskeisiä pohdintoja.
Usean opiskelijan ennakkokäsitysten mukaan opettajalla ei ole riittävästi välineitä puuttua häiriökäyttäytymiseen. Opettajalla kuitenkin on oikeuksia käyttää esimerkiksi voimakeinoja, mikäli oppilas ei tottele opettajan verbaalista käskyä, häiritsee opetusta tai on vaaraksi itselleen tai muille (Perusopetuslaki 36b; 36d§, Häiritsevän ja turvallisuutta vaarantavan oppilaan poistaminen; Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita). Tieto tästä koettiin huojentavana ja se nähtiin mahdollisuutena puuttua paremmin ongelmatilanteisiin. Toisaalta oikeuksiin kaivattaisiin tarkennusta, sillä ne ovat tulkinnanvaraisia ja samoin ovat myös sattuneet tapaukset. Pattitilanteen muodostaa esimerkiksi se, että laki sallii oppilaan luokasta poistamisen, mutta oppilaita ei saa jättää valvomatta (Perusopetuslaki 36; 36h§, Oppilashuolto kurinpidon ja ojentamisen yhteydessä). On siis käytännössä mahdotonta valvoa sekä luokasta poistettua oppilasta että muuta luokkaa, ellei oppilasta siirretä esimerkiksi toisen opettajan valvomaan luokkaan.
Ongelmatilanteiden ennaltaehkäisy on tärkeää, eikä voimankäyttö ole koskaan toivottava ratkaisu tilanteisiin. Opettajan uran aikana haastavia ongelmatilanteita tulee kuitenkin ennaltaehkäisystä huolimatta vastaan. Tämän vuoksi opiskelijat toivoivat, että opettajankoulutuksessa saisi enemmän tietoa siitä, miten toimia lain mukaisesti tilanteissa, jotka eivät ratkea puhumalla. Ryhmässä koettiin, että epätietoisuus oikeuksista aiheuttaa stressiä ja avuttomuuden tunnetta ongelmatilanteissa, ja näin ollen sillä saattaa olla negatiivisia vaikutuksia jaksamiseen.
Lähteet:
Perusopetuslaki. (21.8.1998/628). Viitattu 22.3.2017. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628
Perusopetuslaki. Viitattu 24.3.2017. Saatavissa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628#L7P36h
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti