keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Näkökulmana koulun toimintakulttuurin vaikutus jaksamiseen


Pienryhmämme tutkimuskysymyksenä on, miten koulun toimintakulttuuri vaikuttaa opettajan jaksamiseen. Tarkastelemme tutkimuskysymystä neljästä eri näkökulmasta. Ensimmäisenä tutkimme rehtorin luomaa toimintakulttuuria hänen johtamistyylinsä ja koulukohtaisen opetussuunnitelman kautta. Seuraavaksi tarkastelemme opettajien välistä yhteistyötä samanaikaisopettajuuden, osaamisen jakamisen sekä vertaistuen kautta. Olemme kiinnostuneita myös koulun ja vanhempien välisestä kommunikoinnista, erityisesti siitä, miten vanhempien asettamat vaatimukset ja heidän sosiokulttuurinen taustansa vaikuttavat opettajan jaksamiseen. Lopuksi tutkimme koulun yleistä ilmapiiriä opettajien ja omien havaintojemme kautta. Kaikissa näkökulmissa kiinnitämme huomiota siihen, näkyykö normatiivinen opettajan malli, eli se millaisia odotuksia yhteiskunnalla on opettajaa kohtaan, koulun toimintakulttuurissa. Menetelminä tulemme käyttämään havainnointia, haastatteluja sekä kirjallista lähdemateriaalia.

Työelämän organisaatiot ovat kokeneet muutoksen käytettävissä työtavoissa ja vaatimuksissa. Tämä näkyy esimerkiksi johtamistyyleissä ja työntekijöiden välillä käytävässä dialogissa. Koulu on myös yksi työelämän organisaatio ja sama muutos vaikuttaa koulumaailmaan. Koulujen henkilökunnalta vaaditaan enemmän yhteisöllisyyttä ja jatkuvaa kouluttautumista. Opettajien tulee sopeutua tähän muutokseen. (Helakorpi, 2001, s. 392-393.)

Koemme, että koulujen toimintakulttuurilla on vaikutusta opettajien jaksamiseen ja tämän vuoksi aihe on meille tärkeä. Tulevina opettajina meidän on hyvä olla tietoisia niistä tekijöistä, jotka lisäävät tai heikentävät jaksamista tulevassa työympäristössämme. Päätarkoituksenamme on eritellä opettajan jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä sen sijaan, että keskittyisimme etsimään ratkaisumalleja tai kehitysehdotuksia nykyiseen toimintaan.


Lähteet:

Helakorpi, S. (2001). Koulun toimintakulttuurin muutos - Kohti dialogista vuorovaikutusta. Kasvatus 32(4), 392-393.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti