Ilmapiirin käsitettä käytetään paljon, mutta sen määrittely on vaikeaa. Se on abstrakti käsite, jonka jokainen kokee omalla tavallaan. Opettaja ja oppilaat luovat koululuokan ilmapiirin, joka on osa koko koulun toimintaa ja ilmapiiriä. Ilmapiiri koostuu sisäisistä (ihmisten persoonat, kyvyt ja tunteet) ja ulkoisista tekijöistä (yhteiskunta, koulu, ryhmät), joihin puuttumalla voidaan vaikuttaa ilmapiirin laatuun. Ulkoiset tekijät luovat puitteet sen sisäisille tekijöille. (Kangas, 2000.)
Merja Kangas (2000) tutki viidesluokkalaisten näkemyksiä ilmapiiristä. Tärkeimmiksi hyvän ilmapiirin tekijöiksi nousivat toisen huomioiminen, luokassa vallitseva tunnelma ja omana itsenä oleminen. Luokassa vallitseva kiusaaminen ja opettajan epäoikeudenmukainen kohtelu aiheuttivat oppilaiden mielestä huonoa ilmapiiriä. (Kangas, 2000.) Myös Eliisa Leskisenoja (2016) on väitöskirjassaan Vuosi koulua, vuosi iloa eritellyt tekijöitä, joiden avulla voidaan luoda kouluun myönteisiä tunteita, viihtyvyyttä ja opiskelumotivaatiota tukeva oppimisilmapiiri. Näistä tekijöistä, joihin kuuluvat esimerkiksi myönteiset sosiaaliset suhteet koulussa, opiskelumotivaatio, kouluviihtyvyys ja näiden aikaansaamat onnistumiset koulutyössä, hän on käyttänyt nimitystä kouluilo. Tässä kuudesluokkalaisten parissa toteutetussa tutkimuksessa havaittiin oppimisympäristön ilmapiirin havaittiin olevan eräs keskeisistä kouluiloon vaikuttavista tekijöistä. Oppilailta kysyttäessä kouluiloa edistäviä tekijöitä olivat myös opettajan käyttämät toimintamallit, kuten vaihtelevat opetusmenetelmät ja opettajan ominaisuudet kuten pirteys, positiivisuus ja hymyileminen. Myös opettajan tarjoama tuki ja auttaminen sekä positiivinen vuorovaikutus oppilaiden kanssa koettiin tärkeäksi. Kouluiloa lisäsi myös luokkaympäristö, jonka viihtyisyyteen opettaja oli panostanut. Kaikkiaan monet lasten nimeämistä tekijöistä liittyivät tavalla tai toisella koulun ja luokan ilmapiiriin. Erityisesti opettaja voi kohtaamalla lapset yksilöinä jokaisesta välittäen vaikuttaa todella paljon siihen, millainen ilmapiiri luokassa vallitsee ja näin ollen suoraan siihen, miten innostavaksi ja mielekkääksi oppilaat kokevat koulunkäynnin.
Kuten aikaisemmin totesimme, ilmapiiri muodostuu vuorovaikutussuhteista oppilaiden sekä opettajan ja oppilaiden välillä. Eija Kautto-Knape toteaa Yle Uutisten haastattelussa, että koulumenestyksen näkökulmasta vuorovaikutussuhteet vaikuttavat koulusuoriutumiseen enemmän kuin esimerkiksi oppilaan sosioekonominen tausta (Kupla & Thúren, 2012). Oppimisen kannalta erityisen haitallisia ovat negatiiviset tunteet, kuten pelko, häpeä ja ärsyyntyminen, jotka voivat johtaa oppilaan lamaantumiseen (Kautto-Knape, 2012). Tunteet - sekä positiiviset että negatiiviset - ovat kuitenkin osa oppimisprosessia eikä niiden tukahduttaminen ole tarkoituksenmukaista. Tärkeintä on, miten niihin suhtaudutaan ja miten niitä käsitellään.
Kuten Brené Brown TED Talk -puheessaan huomauttaa, tunteaksemme yhteenkuuluvuutta ja iloa, on meillä oltava tilaa tuntea myöskin häpeää ja haavoittuvaisuutta. Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen vaan kaikkien tulisi voida tuntea itsensä riittäviksi juuri sellaisina kuin ovat. (Brown, 2010.) Hyväksyvä ilmapiiri luokassa mahdollistaa aidon kohtaamisen ja nähdyksi tulemisen, joka on väylä aitoon yhteyteen. Näin oppilas voi olla sitä mitä on ja uskaltaa yrittää, vaikka onkin epävarma onnistumisestaan.
Onko sinulla vinkkejä miten turvallinen ilmapiiri luodaan?
Lähteet
Brown, B. (2010). The power of vulnerability. Katsottu: 23.3.2017. Saatavissa: http://www.ted.com/talks/brene_brown_on_vulnerability
Kangas, M. (2000). Mistä on luokan ilmapiiri tehty? Viidesluokkalaisten oppilaiden näkemyksiä hyvän ja huonon ilmapiirin tekijöistä. Kasvatustieteen pro gradu -tutkielma. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kautto-Knape, E. (2012). Oppilasta lamaannuttava kouluvuorovaikutus: Aineistoperustainen teoria. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.
Kupla, P. & Thúren, P. (2012). Hyvä ilmapiiri kannustaa oppimaan. YLE Uutiset. Viitattu: 23.2.2017. Saatavissa: http://yle.fi/uutiset/3-6197878
Leskisenoja, E. (2016). Vuosi koulua, vuosi iloa. Rovaniemi: Lapin yliopistopaino.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti