Pienryhmämme tulevissa
postauksissa käsittelemme jaksamista tunnetaitojen näkökulmasta.
Tarkoituksenamme on lähestyä aihetta sekä oppilaan että opettajan kannalta.
Käytämme oman pohdintamme tukena kirjallisuuslähteitä ja kouluhavainnointia.
Ajattelimme myös kartoittaa kentällä olevien opettajien kokemuksia tunne- ja
vuorovaikutustaidoista. Pyrimme tarkastelemaan valitsemaamme aihetta eri
teorioiden ja lähteiden valokeilassa ja tavoitteenamme on tarkastella
tunnetaitoja ja niiden yhteyttä jaksamiseen luokassa mahdollisimman
monipuolisesti.
Prosessin alussa pohdimme koko
opiskeluryhmän voimin ilmiötä jaksaminen ja siihen liittyviä erilaisia
tulokulmia. Meidän pienryhmämme alkuperäiseksi tutkimuskysymykseksi muodostui: ”Mitä
opettaja voi tehdä edistääkseen hyvinvointia luokassa?” Pienryhmämme
tarkemman aprikoinnin jälkeen päädyimme rajaamaan tutkimuskysymystämme siten,
että se keskittyy tunnetaitoihin ja siihen, miten ne vaikuttavat jaksamiseen
luokassa. Päätökseemme vaikuttivat ryhmämme jäsenten henkilökohtainen
kiinnostus aihetta kohtaan sekä ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja
käsitteleviltä aiemmilta kursseilta saatu kokemus aiheesta . Koimme myös,
että tarkastelemaamme aihetta on nostettu keskusteluun viime aikoina
aikaisempaa enemmän esimerkiksi mediassa siitä näkökulmasta, mitä ongelmia
koulussa voi koitua tunne- ja vuorovaikutustaitojen puutteesta. Eräs paljon
puhuttu esimerkki tästä on kiusaaminen Lisäksi mielestämme tunne- ja
vuorovaikutustaidot ovat olennainen osa jaksamista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Myös Lindblom, Kampman, Ojala ja Solantaus (2015, s. 222) toteavat Yhteispeli
koulussa -oppaassa tunne- ja vuorovaikutustaitojen olevan lasten
hyvinvoinnin ja kehityksen keskeinen voimavara.
Nykyisissä
perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on sisällytetty tunne- ja
vuorovaikutustaitojen harjoittelua eri oppiaineiden sisältöihin ja
tavoitteisiin. Opetussuunnitelmassa teemaa on käsitelty myös yleisesti
laaja-alaisen osaamisen alueilla. Tunnetaitojen ja sosiaalisten taitojen
harjoittelu onkin nimetty opetussuunnitelmassa erääksi perusopetuksen yleiseksi
tavoitteeksi (POPS 2014, s. 22). Opetussuunnitelmaa tarkastelemme käytäntöön
sovellettavana asiakirjana eli pyrimme kriittisesti arvioimaan
opetussuunnitelman ja yleisen puheen yhteyttä todellisuuteen. Pohdimme, jääkö
tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen pelkästään puheen tasolle vai
sisällytetäänkö sitä kouluopetukseen myös käytännössä. Etsimme myös vastausta
kysymykseen, löytyykö tutkimuksen saralta tuloksia, jotka puoltavat
tunnetaitoihin panostamista koulun arjessa.
Lähteet:
Lindblom, J.,
Kampman, M., Ojala, T. & Solantaus, T. (2015). Yhteispelin tieteellinen
perusta. Teoksessa M. Kampman, T. Solantaus, N. Anttila, T. Ojala, P. Santalahti
& Yhteispeli-työryhmä (toim.), Yhteispeli koulussa: Opas hyvinvoinnin ja
vuorovaikutuksen vahvistamiseen (s. 221–240). Helsinki: Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-586-8
POPS (2014).
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus.
Viitattu 2.3.2017 Saatavissa: http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti