Menikö tunteisiin?

Pienryhmämme tulevissa postauksissa käsittelemme jaksamista tunnetaitojen näkökulmasta. Tarkoituksenamme on lähestyä aihetta sekä oppilaan että opettajan kannalta. Käytämme oman pohdintamme tukena kirjallisuuslähteitä ja kouluhavainnointia. Ajattelimme myös kartoittaa kentällä olevien opettajien kokemuksia tunne- ja vuorovaikutustaidoista. Pyrimme tarkastelemaan valitsemaamme aihetta eri teorioiden ja lähteiden valokeilassa ja tavoitteenamme on tarkastella tunnetaitoja ja niiden yhteyttä jaksamiseen luokassa mahdollisimman monipuolisesti.

Prosessin alussa pohdimme koko opiskeluryhmän voimin ilmiötä jaksaminen ja siihen liittyviä erilaisia tulokulmia. Meidän pienryhmämme alkuperäiseksi tutkimuskysymykseksi muodostui: ”Mitä opettaja voi tehdä edistääkseen hyvinvointia luokassa?” Pienryhmämme tarkemman aprikoinnin jälkeen päädyimme rajaamaan tutkimuskysymystämme siten, että se keskittyy tunnetaitoihin ja siihen, miten ne vaikuttavat jaksamiseen luokassa. Päätökseemme vaikuttivat ryhmämme jäsenten henkilökohtainen kiinnostus aihetta kohtaan sekä ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitoja käsitteleviltä aiemmilta kursseilta saatu  kokemus aiheesta . Koimme myös, että tarkastelemaamme aihetta on nostettu keskusteluun viime aikoina aikaisempaa enemmän esimerkiksi mediassa siitä näkökulmasta, mitä ongelmia koulussa voi koitua tunne- ja vuorovaikutustaitojen puutteesta. Eräs paljon puhuttu esimerkki tästä on kiusaaminen Lisäksi mielestämme tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat olennainen osa jaksamista ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Myös Lindblom, Kampman, Ojala ja Solantaus (2015, s. 222) toteavat Yhteispeli koulussa -oppaassa tunne- ja vuorovaikutustaitojen olevan lasten hyvinvoinnin ja kehityksen keskeinen voimavara.

Nykyisissä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa on sisällytetty tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua eri oppiaineiden sisältöihin ja tavoitteisiin. Opetussuunnitelmassa teemaa on käsitelty myös yleisesti laaja-alaisen osaamisen alueilla. Tunnetaitojen ja sosiaalisten taitojen harjoittelu onkin nimetty opetussuunnitelmassa erääksi perusopetuksen yleiseksi tavoitteeksi (POPS 2014, s. 22). Opetussuunnitelmaa tarkastelemme käytäntöön sovellettavana asiakirjana eli pyrimme kriittisesti arvioimaan opetussuunnitelman ja yleisen puheen yhteyttä todellisuuteen. Pohdimme, jääkö tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen pelkästään puheen tasolle vai sisällytetäänkö sitä kouluopetukseen myös käytännössä. Etsimme myös vastausta kysymykseen, löytyykö tutkimuksen saralta tuloksia, jotka puoltavat tunnetaitoihin panostamista koulun arjessa.

Lähteet:

Lindblom, J., Kampman, M., Ojala, T. & Solantaus, T. (2015). Yhteispelin tieteellinen perusta. Teoksessa M. Kampman, T. Solantaus, N. Anttila, T. Ojala, P. Santalahti & Yhteispeli-työryhmä (toim.), Yhteispeli koulussa: Opas hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen vahvistamiseen (s. 221–240). Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Saatavissa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-586-8

POPS (2014). Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014. Helsinki: Opetushallitus. Viitattu 2.3.2017 Saatavissa: http://www.oph.fi/download/163777_perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteet_2014.pdf